Hedelmällisyysongelmien selvittäminen

Meille voi tulla ilman lähetettä heti, kun huoli omasta hedelmällisyydestä herää.

Raskaus alkaa useimmilla pareilla vuoden kuluessa ehkäisyn poisjättämisestä. Kuitenkin jopa 20 % pareista joutuu yrittämään raskautta pidempään. Raskaaksi tulon kannalta oleellista on vähentää hedelmällisyyttä heikentäviä tekijöitä: tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen, alkoholin kohtuullinen käyttö ja sekä yli- että alipainon välttäminen ovat merkittävimmät. Normaalit, terveelliset elämäntavat ovat paras lähtökohta raskaaksi tulolle. Nämä seikat vaikuttavat yhtä lailla sekä miehen että naisen hedelmällisyyteen.

Hedelmällisyystutkimukset on aiheellista aloittaa, kun säännöllisiä yhdyntöjä ilman ehkäisyä on ollut vuoden ajan. Jos tiedossa on jokin hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä (esimerkiksi krooninen sairaus, jatkuva lääkitys, eräät gynekologiset infektiot, kuukautishäiriöt, kivesvammat tai­ leikkaukset), tutkimukset on perusteltua aloittaa aiemmin.

Ensikäyntivastaanotolla lääkäri haastattelee parin ja tutkii sekä naisen että miehen.

Lääkäri tekee naiselle gynekologisen perustutkimuksen sekä ultraäänitutkimuksen emättimen kautta. Lapsettomuuden hoidossa merkittävä apuväline on ultraäänilaite, jonka avulla hoitojen etenemistä seurataan. Lähes jokaiseen klinikkakäyntiin sisältyykin ultraäänitutkimus, joka voidaan tehdä myös kuukautisten aikana. Ultraäänitutkimuksella nähdään kohtu ja munasarjat, joiden sen hetkinen tila on oleellista tietoa lääkärille.

Lääkäri tutkii tarvittaessa miehen kivesten rakenteen, ja usein ensikäynnillä sovitaan myös siemennestenäytteen antaminen. Tutkimustulosten perusteella laaditaan alustava hoitosuunnitelma yhdessä parin kanssa.

Naisen tutkiminen

Haastattelussa lääkäri kysyy tietoja naisen kuukautiskierrosta – kierron pituudesta, säännöllisyydestä tai epäsäännöllisyydestä, vuodon kestosta ja kuukautiskivuista. Oleellista tietoa ovat myös painossa tapahtuneet isot muutokset, mahdolliset sairastetut tulehdukset, kuten klamydia, ja alavatsaan kohdistuneet tai gynekologiset leikkaukset. Myös se, onko raskauksia koskaan aiemmin ollut, on lääkärille tärkeää tietoa. Tarvittaessa samalla käynnillä voidaan tehdä myös munanjohtimien aukiolotutkimus.

Ennen hoidon aloittamista varmistetaan, ettei lapsettomuuden taustalla ole esimerkiksi kilpirauhas-­ tai prolaktiinihormonien erityksen häiriö. Tarvittaessa selvitetään myös muita hormonitasoja tai tehdään kromosomitutkimuksia. Yli 40­-vuotiailta naisilta tutkitaan yleensä aina ennen hoidon aloittamista FSH­- ja AMH­-hormonitasot, jotka kuvaavat munasarjojen toimintakapasiteettia ja jäljellä olevaa munasoluvarastoa.

Miehen tutkiminen

Miehen hedelmällisyyden perustutkimuksiin kuuluvat lääkärin tekemä terveyskartoitus sekä siemennesteanalyysi. Lapsettomuusselvittelyjen kannalta oleellisia ovat tiedot isyyksistä, genitaalialueen leikkauksista, infektioista ja vammoista. Tarvittaessa mieheltä tutkitaan hormoni-­ tai kromosomiverikokeita.

Siemennesteestä tutkitaan siittiöiden lukumäärä, liikkuvuus, rakenne sekä siittiövasta-­aineet. Mikäli näyte on merkittävästi poikkeava, suositellaan kontrollinäytettä. Vaikka siemenneste olisi heikko, sitä voidaan useimmiten käyttää puolison hoidoissa.

Jos siemennesteessä ei ole siittiöitä, voidaan tutkia, löytyykö siittiöitä kiveskudosnäytteestä. Siittiöiden puuttuminen voi johtua rakenteellisesta viasta (esimerkiksi siementiehyen tukos), kromosomipoikkeavuudesta (esimerkiksi Klinefelter­-oireyhtymä) tai retrogradisesta siemensyöksystä, jolloin siittiöt menevät virtsarakkoon.