Endometrioosi on yleinen krooninen hedelmällisessä iässä olevien naisten sairaus, jonka syytä ei tiedetä.
Minkälainen sairaus endometrioosi on?
Endometrioosissa vatsaontelossa kasvaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta pesäkkeinä. Pesäkkeitä voi olla vatsakalvon pinnoilla, munasarjoissa, kohdun kannatinsiteissä sekä virtsarakon, suolen tai emättimen seinämässä. Sijainnin ja tyypin perusteella ne jaetaan pinnallisiin vatsakalvon pesäkkeisiin, munasarjan endometrioosikystoihin sekä ns. syviin pesäkkeisiin. Endometrioosiin liittyy voimakas paikallinen tulehdustila, joka aiheuttaa kipua ja voi heikentää hedelmällisyyttä. Lisäksi endometrioosikudoksen hormoniaineenvaihdunta on häiriintynyttä. Pesäkkeet tuottavat paikallisesti estrogeenia, joka ylläpitää pesäkkeiden kasvua ja voimistaa tulehdusreaktiota.
Mitä oireita endometrioosiin liittyy?
Tyypillisin oire on voimakas kuukautiskipu. Kipu saattaa alkaa jo useita päiviä ennen kuukautisvuodon alkua ja voi kestää jopa viikon. Usein potilailla on myös kuukautiskiertoon liittymättömiä alavatsa- ja lantiokipuja, yhdyntäkipua sekä ulostamiseen ja virtsaamiseen liittyviä kipuja ja toiminnallisia vaivoja.
Miten endometrioosi diagnosoidaan?
Endometrioosin diagnostiikka perustuu potilaan oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen ja emättimen kautta tehtyyn ultraäänitutkimukseen. Pinnalliset vatsakalvon pesäkkeet eivät näy ultraäänitutkimuksessa, mutta munasarjojen endometrioosikystat ja osaavissa käsissä myös syvät pesäkkeet nähdään hyvin todennäköisesti. Tähystysleikkausta ei tarvita diagnoosin varmistamiseksi, vaan hoito voidaan aloittaa tyypillisten oireiden ja tutkimuslöydösten perusteella.
Miten endometrioosia hoidetaan?
Endometrioosia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, hormoneilla sekä tarvittaessa leikkauksella. Lääkehoito on lähes aina ensisijainen hoitomuoto, ja kroonisessa sairaudessa lääkitystä tarvitaan pitkäaikaisesti usein vaihdevuosiin saakka. Tavallisimmin käytetään erilaisia hormonaalisia ehkäisyvalmisteita, kuten yhdistelmäehkäisypilleriä, minipilleriä tai hormonikierukkaa. Erityisesti vaikeassa endometrioosissa hormonihoidon tavoitteena on vuodottomuus eli kuukautisvuotojen loppuminen lääkehoidon ajaksi. Tällöin hoidon teho kipuihin ja endometrioosiin liittyvään tulehdukseen on paras.
Leikkaushoitoa harkitaan, mikäli lääkehoidolla ei saada riittävää apua oireisiin tai hormonihoitoja ei voida käyttää esimerkiksi raskaustoiveen vuoksi. Leikkaushoito tulee aina räätälöidä yksilöllisesti potilaan elämäntilanteen ja endometrioosin vaikeuden sekä pesäketyyppien mukaan endometrioosin hoitoon perehtyneen gynekologin toimesta.
Aiheuttaako endometrioosi lapsettomuutta?
Endometrioosi voi häiritä hedelmällisyyttä monin tavoin, mutta arviolta ainakin puolet potilaista tulee ongelmitta raskaaksi. Lapsettomuushoitoihin hakeutuvista naisista noin 20–50% sairastaa endometrioosia, ja heistä arviolta 80 % saa lapsen lapsettomuushoitojen avulla. Endometrioosin ohella naisen ikä on tärkein hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä. Hedelmällisyys alkaa laskea jo 30 ikävuoden jälkeen. Erityisesti munasarjan endometrioosia sairastavilla naisilla voidaan joskus harkita hedelmällisyyttä ylläpitäviä toimenpiteitä, kuten munasarjakudoksen tai munasolujen pakastusta, mikäli endometrioosi ja ikä uhkaavat hedelmällisyyttä eikä raskaus ole ajankohtainen.
Lapsettomuus ja oireinen endometrioosi kuormittavat henkisesti potilasta ja mahdollista parisuhdetta. Siksi potilaille tulee aktiivisesti tarjota myös mahdollisuutta psykologin vastaanottoon sekä parisuhde- ja seksuaalineuvontaan.
Artikkelin kirjoittajat: Pia Suvitie, LL Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Kirsi Joronen, LT Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri