Vaihdevuosioireita kokee lähes jokainen nainen. Hormonikorvaushoito parantaa elämänlaatua ja siihen liittyy huomattavia terveyshyötyjä. Hoitoon voi kuitenkin yhdistyä tiettyjä riskejä. Onkin tärkeää, että gynekologi kartoittaa yksilöllisesti hormonikorvaushoidon tarpeen ja räätälöi hoidon kullekin naiselle sopivaksi.
Välittömiä vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot ja yöhikoilu, unihäiriöt, mielialaoireet ja limakalvojen kuivuminen. Pidemmällä aikavälillä estrogeenin puutteesta voi seurata osteoporoosi, sydän- ja verisuonitauteja ja muistiongelmia. Vaihdevuosioireista kärsii yli 75 prosenttia naisista ja 10–20 prosentilla oireet ovat hankalat.
Hormonikorvaushoidosta terveyshyötyjä ja helpotusta oireisiin
Mikäli potilas kärsii vaihdevuosioireista eikä hänellä ole riskitekijöitä rintasyövän tai laskimotukosten suhteen, hormonikorvaushoito on turvallista ja sillä on paljon terveyshyötyjä. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan vaihdevuosien hormonikorvaushoidon terveyshyödyt ylittävät siihen liittyvät riskit, jos hoito aloitetaan terveelle alle 60-vuotiaalle naiselle tai 10 vuoden kuluessa menopaussista.
Hormonihoito parantaa elämänlaatua ja vähentää muun muassa mielialaoireita, uniongelmia ja nivelvaivoja. Usein keskeisimmäksi vaihdevuosioireeksi nousevat työssäkäyvän naisen kohdalla uniongelmat. Tutkimusten mukaan 25 % yli 50-vuotiaista naisista kärsii keskivaikeasta unettomuudesta ja vaikeaa unettomuutta tavataan 15 prosentilla. Yöhikoilu ja kuumat aallot, levottomat jalat, mielialaoireet, muistiongelmat sekä hengityshäiriöt kytkeytyvät usein niihin. Uniongelmista kärsivät naiset voivatkin saada merkittävää hyötyä vaihdevuosien hormonikorvaushoidosta.
Hormonikorvaushoidon on myös todettu suojaavan esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeilta, tyypin 2 diabetekselta, Alzheimerin dementialta ja paksusuolen syövältä.
Miten hormonikorvaushoito toteutetaan?
Vaihdevuosioireisiin auttaa estrogeeni. Niille naisille, joilla on kohtu tallella, estrogeenihoidon oheen tulee lisätä keltarauhashormoni. Verenkiertoon erittyvä hormonikorvaushoito (tabletti, laastari, geeli, suihke) suositellaan toteuttavaksi pienimmällä tehokkaalla annoksella mahdollisimman lyhyen aikaa. Hoidon tulee olla yksilöllisesti arvioitua ja reseptin uusinta edellyttää säännöllisiä lääkärikäyntejä.
Monet naiset pärjäävät pienten vasomotoristen oireiden (kuumat aallot, yöhikoilu) kanssa ilman verenkiertoon erittyvää hormonikorvaushoitoa, mutta yleensä kaikki tarvitsevat kuivien limakalvojen hoitoon paikallisesti käytettäviä estrogeenivalmisteita. Ne helpottavat virtsankarkailua, yhdyntäkipuja ja limakalvojen kirvelyä sekä ehkäisevät tympeän hajuiselta vuodolta.
Kasvattaako hormonihoito syöpäriskiä?
Jokaiseen lääkitykseen liittyy riskejä. Myös hormonikorvaushoidon kohdalla on olennaista kartoittaa potilaan muut mahdolliset sairaudet ja niihin käytetyt lääkitykset ja vasta tämän jälkeen suunnitella hormonikorvaushoidon toteutus.
Nainen, jolla on kohtu tallella, tarvitsee estrogeenin rinnalle keltarauhashormonin suojaamaan kohdun limakalvoa liikakasvulta ja edelleen kohtusyöpäriskiltä. Keltarauhashormoni on useissa valmisteissa liitetty laastariin tai tablettiin jo valmiiksi tai sen voi annostella hormonikierukalla suoraan kohtuun. Gynekologi osaa suunnitella turvallisen hormonikorvaushoidon potilaalleen.
Hormonihoito nopeuttaa muusta syystä alkaneen rintasyövän kasvua, eikä se niinkään aiheuta uutta syöpää. Paljon oleellisemmat rintasyövän ja monen muunkin sairauden riskitekijät ovat ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute.
Tärkeimmät naisen rintasyövän ja monen muunkin sairauden riskitekijät liittyvät elämäntapoihin. Näihin lukeutuvat ylipaino, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute.
Hormonihoito lisää aivoinfarktin vaaraa yli 60-vuotiailla naisilla ja suurentaa laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin 2–4-kertaiseksi. Riski liittyy tablettimuotoiseen estrogeenihoitoon ja tulee käytännössä huomioida niiden potilaiden kohdalla, joilla on muutenkin suurentunut tukosriski esimerkiksi ylipainon tai tupakoinnin vuoksi.
Verinen vuoto menopaussin jälkeen on aina hälytysmerkki
Menopaussin jälkeen kuukautiset eivät ala uudelleen, joten verisen vuodon syy iäkkäällä naisella on aina selvitettävä. Vuodon taustalla voi olla kohtusyöpä tai hyvälaatuisia asioita, kuten limakalvojen kuivuus tai polyyppi. Toisin kuin yleisesti luullaan, papakoe kertoo ainoastaan kohdunkaulan muutoksista eikä se anna tietoa kohdun limakalvon tilanteesta. Siksi vuotohäiriöiden selvittelyssä tarvitaan gynekologinen ultraäänitutkimus ja näyte kohdun sisälimakalvolta.
Viitteet
- The 2017 Hormone Therapy Position of the North American Menopause Society
- American Association of Clinical Endocrinologists and American College of Endocrinology Position Statement on Menopause – 2017 update
- Savolainen-Peltonen H, Mikkola T. Vaihdevuosien hormonikorvaushoidon vaikutukset. Lääkärilehti 3/2018