Ihmisen papilloomavirukset (human papillomavirus, HPV) jaetaan pienen ja suuren riskin tyyppeihin sen mukaan, mikä niiden yhteys on syövän syntyyn. Suuren riskin HPV-tyypit aiheuttavat maailmanlaajuisesti arviolta viisi prosenttia kaikista syövistä ja kymmenen prosenttia naisten syövistä.
Noin 80 % ihmisistä sairastaa HPV-tulehduksen jossain elämänsä vaiheessa. Seksuaaliteitse tapahtuvan tarttumisen lisäksi viruksen voi saada raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden aikana, minkä vuoksi papilloomavirustulehdusta ei voida pitää yksinomaan seksitautina.
Valtaosassa tapauksista tulehdus paranee, mutta suuren riskin HPV-tyypit voivat saada aikaan pitkittyneen infektion, joka voi johtaa syövän esiastemuutoksiin ja edelleen syöpään. Tunnetuin HPV-liitännäinen pahanlaatuinen sairaus on kohdunkaulan syöpä. HPV-tulehdus aiheuttaa sukuelinalueella kohdunkaulan syövän lisäksi ulkosynnytinten, emättimen, peniksen ja peräaukon syöpiä. Tämän lisäksi yli kolmannes, mahdollisesti jopa yli puolet pään ja kaulan alueen syövistä on HPV:n aiheuttamia.
Koska kaikkien HPV-liitännäisten tautien kohdalla sekundääripreventiota ei ole mahdollista järjestää seulontasysteemin avulla, vuosittaista HPV-liitännäisten sairauksien aiheuttamaa tautitaakkaa voidaan keventää ainoastaan tarjoamalla systemaattinen rokotusohjelma, jonka kattavuuden tulisi olla mahdollisimman hyvä.
HPV-rokote antaa satakertaisen vasta-ainetason HPV-tulehdusta vastaan verrattuna sairastetusta infektiosta saatavaan vasta-ainetasoon. Vuonna 2006 markkinoille tulleita HPV-rokotteita on annettu maailmalla jo yli 200 miljoonaa annosta ja niiden teho ja turvallisuus on osoitettu. HPV-rokotteita on kehitetty kolme: Kaksivalenttinen rokote (Cervarix; HPV16,18), nelivalenttinen rokote (Gardasil HPV6,11,16,18) ja yhdeksänvalenttinen rokote (Gardasil-9; HPV6,11,16,18,31,33,45,52,58). Suomen kansalliseen rokoteohjelmaan on liitetty vuonna 2013 kuudesluokkalaisille tytöille annettava HPV-rokote (Cervarix). Uuden tutkimustiedon perusteella kolmen HPV-rokotteen sarjan sijasta nuoremmille ikäryhmille voidaan toteuttaa kahden HPV-rokotteen sarjaa, mikä kevensi vuonna 2016 myös Suomen tyttöjen HPV-rokoteohjelmaa. Kansallinen HPV-rokoteohjelma on kustannustehokas ja solidaarinen, sillä sen vaikutukset vähentävät HPV-liitännäisten tautien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä ja taloudellista kuormaa. Ottamalla tyttöjen lisäksi pojat mukaan HPV-rokoteohjelmaan, olisi mahdollista tehostaa laumaimmuniteettia, antaa suoraa suojaa pojille HPV-liitännäisiä tauteja vastaan sekä lisäksi tarjota rokote varhaisessa vaiheessa erityisille riskiryhmille, jotka jäävät nyt täysin laumaimmuniteetin hyödyn ulkopuolelle pelkässä tyttöjen rokoteohjelmassa.
Vaikka HPV-rokote on saatu Suomen kansalliseen rokoteohjelmaan, HPV-rokotekattavuudessa on todettu suuria alueellisia eroja. Rokotekattavuuden parantamiseksi on tärkeää tarjota oikeaa tietoa HPV-rokotteen tehosta ja turvallisuudesta.
Poikien on mahdollista saada omakustanteisesti rokote jo ennen heidän liittämistään kansalliseen rokoteohjelmaan. Rokottamalla poika ennen 15-vuoden ikää, voidaan toteuttaa nuoren rokottaminen kahden rokotteen sarjalla kolme rokotteen sijasta. Kysy lisää HPV-rokotteesta Aura Klinikasta. (LT erikoislääkäri Katja Kero ja terveydenhoitaja Marjukka Takala).
”Mun tyttö ei ole seksihurjastelija” – HPV herättää vieläkin vääriä käsityksiä
Mun tyttö ei ainakaan ole seksihurjastelija. Siinä ajatus, joka edelleen saattaa tulla monella mieleen puhuttaessa HPV:stä. Papillomavirustulehdus koskee lähes jokaista meistä, mutta herättää kuitenkin yhä vääriä käsityksiä. Lääkäriportaalin podcastissa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katja Kero kertoo, mitä jokaisen tulee juuri nyt tietää papillomavirustulehduksesta.