Normaalin kuukautiskierron pituus on 23-35 vrk, keskimäärin 28 vrk. Vuoto kestää normaalisti 2-7 vrk, ja vuodon määrä on keskimäärin 25 – 40 ml. Normaalin kuukautisvuodon määrän yläraja on 80 ml. Vuotohäiriöksi kutsutaan tilannetta, jolloin kuukautiskierron pituus, vuotopäivien määrä tai vuodon määrä muuttuu poikkeavaksi. Myös kuukautisiin liittymättömät välivuodot luetaan vuotohäiriöihin. Vaihdevuosien jälkeen ilmaantuva verinen vuoto on aina poikkeava ja vaatii lääkärin tutkimuksen.
Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos vuotohäiriöt häiritsevät normaalia elämää jollain tavoin.
Epäsäännölliset kuukautiset
Harvat kuukautiset eli oligomenorrea on kyseessä, jos kuukautiskierto vaihtelee 5 viikon ja usean kuukauden välillä. Tiuhat kuukautiset eli polymenorrea tarkoittaa, että kuukautiskierron väli on toistuvasti alle 23 päivää. Kiertojen pituuden vaihtelu on tavallista teini-iässä ja toisaalta yli 40-45 –vuotiailla naisilla. Mikäli kuukautiskierrot vaihtelevat vain vähän eivätkä vuodot ole pitkittyneitä, ei kyse ole sairaudesta.
Jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois, on tavallisin syy raskaus. Muita kuukautiskiertoa sekoittavia syitä ovat stressi, nopea laihduttaminen, syömishäiriöt, ylipaino, ehkäisypillereiden lopettaminen, kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja prolaktiinihormonin liikaeritys. Yksi varsin tavallinen syy epäsäännöllisiin kuukautisiin on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS). Siihen viittaavat karvoituksen lisääntyminen ja ylipaino.
Lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia, jos kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi. Toki raskaustesti tulee tehdä jo aiemmin, kun vuodot jäävät pois ja yhdyntöjä on ollut. Jos epäsäännölliset kuukautiset häiritsevät elämää tai niihin liittyy yleisoireita kuten väsymystä, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Jos vuodon määrä lisääntyy, vuodot pitkittyvät tai ilmaantuu välivuotoja, on lääkärin arvio myös paikallaan.
Vuotohäiriöiden hoidossa ravitsemus ja paino sekä liikunnan määrä pyritään normalisoimaan, jos niissä on korjattavaa. Jos vuotohäiriön taustalla ajatellaan olevan stressitilanne, voidaan rauhassa odotella tilanteen tasoittumista. Epäsäännöllistä kuukautisvuotoa ei tarvitse välttämättä hoitaa, mikäli vuotojen väli ei ole kolmea kuukautta pitempi. Jos kuukautiskiertoa halutaan tasoittaa, voidaan siihen käyttää kerran kuussa käytettävää 10-12 päivän kestoista progestiinikuuria (keltarauhashormonijohdannainen). Jos tarvitaan raskauden ehkäisyä, on yhdistelmäehkäisy oiva valinta, mikäli vasta-aiheita lääkitykselle ei ole (ks Ehkäisy).
Runsaat kuukautiset
Runsaat kuukautiset eli menorragia määritellään toistuvaksi kuukautisvuodoksi, jonka kesto on normaali mutta määrältään yli 80 ml. Käytännössä vuodon tarkka mittaaminen on mahdotonta, joten vuodon määrän arviointi perustuu naisen kertomukseen määrästä ja haittaavuudesta. Apuvälineinä vuodon määrän arvioinnissa käytetään tähän suunniteltua tutkimus- ja hoitokaavaketta sekä hemoglobiinin mittaamista vuodon jälkeen.
Tavallisimpia kohtuperäisiä syitä runsaisiin vuotoihin ovat myomat eli kohdun hyvänlaatuiset lihaskasvaimet ja polyypit eli kohdun limakalvon hyvänlaatuiset kasvaimet. Harvinainen (0,08%) syy on kohdun limakalvon syöpä, mutta tämä on syytä pitää mielessä varsinkin vaihdevuosi-ikää lähestyvillä naisilla. Yleissairaudet kuten kilpirauhassairaudet tai diabetes voivat aiheuttaa runsaita vuotoja. Kuparikierukka ja veren hyytymistä estävät lääkkeet lisäävät yleisesti kuukautisvuodon määrää. Noin 50 %:ssa syytä runsaalle kuukautisvuodolle ei nykymenetelmin löydy.
Lääkärin tutkimus on tarpeen, jos vuoto muuttuu äkillisesti runsaaksi ja varsinkin jos siihen liittyy välivuotoja ja/tai kipuja. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos vuoto häiritsee normaalia elämää jollain tavoin.
Hoito valitaan syyn mukaan. Jos syy on perussairaudessa, tulee se hoitaa kuntoon. Jos syynä on esimerkiksi kohdun limakalvon polyyppi, kannattaa se poistaa. Myomien kohdalla sekä lääkehoito että leikkaushoito ovat mahdollisia. Runsaita vuotoja voidaan hillitä lääkehoidoilla, joista osa on hormonittomia (traneksaamihappo, tulehduskipulääkkeet). Hormonaalisista hoidoista tehokkain on hormonikierukka. Myös yhdistelmäehkäisyn käyttö niukentaa kuukautisvuodon määrää.
Välivuodot
Välivuodolla tarkoitetaan kuukautisten välissä ilmaantuvaa määrältään ja kestoltaan vaihtelevaa vuotoa. Se voi liittyä niin säännölliseen kuin epäsäännölliseenkin kuukautiskiertoon.
Käytännössä kaikki gynekologiset hormonaaliset hoidot (ehkäisyvalmisteet, hormonikorvaushoidot) voivat aiheuttaa välivuotoja. Taustalla voi olla myös gynekologinen tulehdus, kohdun napukan solumuutos tai kohdun hyvänlaatuinen kasvain kuten myoma tai polyyppi. Munasolun kypsymisen häiriöön tai irtoamattomuuteen liittyy usein erilaisia vuotohäiriöitä ja välivuotoja. Ovulaatioon liittyvä vuoto on vaaraton. Yleissairaudet ja tietyt lääkkeet voivat myös aiheuttaa välivuotoja.
Lääkärin tutkimus on tarpeen, jos oire on uusi tai välivuoto toistuu useassa kierrossa. Kalenteriin kirjattu kuukautishistoria useammalta kuukaudelta on hyödyllinen tilannetta arvioitaessa. Usein on perusteltua ottaa papa- ja klamydianäyte. Kohdun limakalvolta otetaan näyte harkinnan mukaan, ainakin yli 40-vuotiailta naisilta.
Hoito suunnataan syyn mukaisesti.
Kuukautisten loppumisen jälkeen ilmaantuva verinen vuoto (postmenopausaalinen vuoto) vaatii aina lääkärin tutkimuksen ja yleensä myös vähintään kohdun limakalvonäytteen.