02 - 2334418

Aura Klinikka artikkeli

Usein kysyttyä

Tältä sivulta löydät Aura Klinikan asiantuntijoiden vastauksia meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin.

Eturauhastulehdus

Eturauhastulehdus on varsin yleinen urologinen vaiva, jolle on tyypillistä epämiellyttävät kivut tai tuntemukset usein lantion alueella. 

Eturauhasen tulehdussairaudet erotellaan kahteen eri tyyppiin, akuutti ja krooninen eturauhastulehdus, joista akuutti eturauhastulehdus on harvinaisempi. Se on nimensä mukaisesti äkillisesti alkava, usein kuumeinen ja sairaalahoitoa vaativa bakteerin aiheuttama tulehdus. Tyypillisesti vanhemmilla miehillä taudin aiheuttaa esimerkiksi e.coli bakteeri ja nuoremmilla miehillä sukupuolitauteja aiheuttavat bakteerit. Hoidon kulmakivenä onkin antibiootit.

Krooninen eturauhastulehdus on varsin yleinen vaiva ja sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä aikuisilla miehillä. Vaikka nimensä mukaisesti viitataan tulehdukseen, osassa kroonisista eturauhastulehduksista ei ole osoitettavissa tulehdusta. Tilasta käytetäänkin usein nimitystä lantion krooninen kiputila. Suurimmassa osassa kroonisista eturauhastulehduksista ei ole osoitettavissa myöskään bakteeri-infektiota, joten antibiootit eivät ole ensisijaisia hoidossa. Nimensä mukaisesti tila on usein krooninen ja uusiutuu herkästi, varsinkin talvisaikaan, jolloin oireita provosoi kylmäaltistus. Usein taudin krooninen luonne aiheuttaakin eturauhassyövän pelkoa ja psyykkistä stressiä.   

Kroonisessa eturauhastulehduksessa tyypillisiä oireita ovat lantion, alavatsan, välilihan sekä nivusalueen kipu. Kipu on usein vaikeasti paikannettavissa. Kipu voi heijastua sukuelimiin, sisäreisiin tai ristiselkään. Osalla potilaista esiintyy virtsaamisoireita, kuten tiheävirtsaisuutta, virtsaamispakkoa ja kirvelyä. Osalla potilaista esiintyy myös seksuaalitoimintojen häiriöitä kuten erektiohäiriöitä sekä kivuliaita ja joskus verisiä siemensyöksyjä. 

Akuutti eturauhastulehdus on äkillisesti alkava, kuumeinen infektio, johon liittyy voimakas eturauhasen kipu ja usein akuutin virtsatulehduksen oireet kuten tihentynyt virtsaamistarve ja kipu virtsatessa. Voimakkaan kivun ja tulehduksen aiheuttaman turvotuksen takia saattaa esiintyä myös virtsaumpea. 

Akuutti eturauhastulehdus on rajuoireinen ja usein tästä kärsivät potilaat hakeutuvat oireiden kanssa päivystyspoliklinikalle. 

Kroonisessa eturauhastulehduksessa oireet tulevat hitaammin. Vaikka tauti itsessään on hyvänlaatuinen, oirekuva voi olla varsin epämääräinen ja aiheuttaa usein suurta huolta potilaalle. Tärkeää onkin, että oireiden kanssa ei jäädä kotiin. Urologin vastaanotolla pystytään haastattelulla ja yksinkertaisilla tutkimuksilla sulkemaan pois oireiden taustalta vakavammat syyt. Usein vaivaan saadaankin helpotusta, kun tiedetään, että kyseessä ei ole mikään vakava sairaus.

Mitä jos kuukautiset eivät ala?

Kuukautiset alkavat keskimäärin noin 13-vuotiaana, mutta normaalia vaihtelua on paljon – yleensä ensimmäinen kuukautisvuoto tulee noin 10-15-vuotiaana. 

Jos mitään murrosiän kehitystä ei ole ilmaantunut tytölle 13 tai kuukautisia 16 vuoden ikään mennessä, asiaa kannattaa tutkia.

Ekalla vastaanottokäynnillä jutellaan voinnista, terveystottumuksista, murrosiän muutoksista ja usein myös raskauden ehkäisystä ja hedelmällisyydestä. Lääkärintarkastukseen kuuluu usein pituuden ja painon tai kasvukäyrien tarkastelua, murrosiän vaiheen arviointi ja joskus myös ultraäänitutkimus. Ultraäänitutkimus voidaan tehdä vatsanpeitteiden läpi. Tarkoituksena on selvittää, että kehon rakenteet ovat normaalit.

Munasarjojen monirakkulatauti (PCOS)

PCOS, munasarjojen monirakkulatauti, on naisten tavallisin hormonihäiriö, joka koskettaa jopa 15% hedelmällisessä iässä olevista naisista.  

Oireina voivat olla pitkä kuukautiskierto tai kuukautisten poisjääminen, ihon kukkiminen, karvoituksen lisääntyminen ja joskus ovulaatiohäiriö ja sitä kautta lapsettomuus.

Koska munasarjojen monirakkulatautiin liittyy myös lisääntynyt riski esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen, on hyvä tunnistaa tilanne ja kartoittaa omat riskitekijät. Gynekologi osaa auttaa niin tämänhetkisten vaivojen kuin pitkäaikaisten riskienkin hoidossa. 

Inkontinenssi

Inkontinenssilla tarkoitetaan tahatonta virtsankarkaamista. Ikävät oireet voivat alkaa nopeasti hallita elämää – kastuneet housut aiheuttavat kylmyyttä ja hajuhaittaa. Vaiva voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen, harrastusten jättämiseen ja työnteon hankaloitumiseen.

.  

Tutkimusten mukaan virtsankarkailun sosiaalisesta ja hygieenisestä vaivasta kärsii noin neljännes työikäisistä naisista. On myös selvitetty, että jo viidellä prosentilla nuorista teini-ikäisistä naisista esiintyy inkontinenssia.  Eläkeiässä lähes puolet naisista kärsii virtsankarkailusta. Iän myötä myös miesten virtsankarkailun esiintyvyys lisääntyy.

Huomattavaa on, että jopa puolet virtsankarkailua potevista naisista pitää ongelmansa salassa.

Virtsankarkailun eli inkontinenssin tyyppejä ovat ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi sekä näiden kahden yhdistelmä eli sekatyyppinen inkontinenssi. Koska eri virtsankarkailutyyppien hoidot eroavat toisistaan, on tärkeää erottaa, mistä inkontinennssityypistä on kyse.

Tyypillisimmillään naisilla virtsa karkaa erilaisten ponnistusten yhteydessä esim. raskasta taakkaa nostaessa yskiessä tai aivastaessa. Tällöin karkailua kutsutaan ponnistusinkontinenssiksi

Nuorilla ja ikääntyvillä esiintyy myös tilanteita, joissa virtsaamistarve, rakon yliärsytys ja pakonomainen tunne päästä WC:hen äityvät niin hankalaksi, että virtsa karkaa jo ennen WC:hen pääsyä. Kyseessä on tällöin pakkoinkontinenssi.

Naisilla heikentynyt lantionpohjan kunto esim. synnytysten, leikkausten, ylipainon, raskaan työn ja kroonisen yskän johdosta voi vaikuttaa virtsankarkailun ilmaantumiseen ponnistuksissa.

Toistuvat virtsatieinfektiot ja estrogeenierityksen väheneminen taas voivat lisätä pakkoinkontinenssin ilmaantuvuutta.

Ikääntymiseen liittyvä tukikudosten heikkeneminen ja verenkierron muutokset mm. aivotoimintojen säätelyssä, aikaansaavat virtsankarkailua eri muodoissaan, myös miehille. Eläkeiässä naisten yliedustus karkailusta kärsivien määrässä näin tasoittuu.

Itsehoitona voi kokeilla ensin lantionpohjan lihasten jumppaa. Suositeltavia urheilulajeja ovat jooga, pilates, vatsatanssi tai muu liikunta, jossa lantionpohjan lihaksia voidaan harjoittaa tehokkaasti. Tupakoimattomuus, yleinen hyvä fyysinen kunto, normaali paino ja ummetuksen hoito estävät virtsankarkailua.

Jos inkontinenssi alkaa haitata jokapäiväistä elämää, johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen tai koetaan hygieenisenä haittana, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. 

Lääkärin vastaanotolla selvitetään mm. terveyteen, lääkitykseen ja tehtyihin leikkauksiin liittyviä taustatietoja. Perustutkimuksin poissuljetaan virtsatietulehdus ja varmennetaan, että lantion alueella ei ole poikkeavaa rakenteellista tai toiminnallista muutosta

 Lääkärin vastaanotolla  voidaan tehdä tavallisen gynekologisen tutkimuksen lisäksi lantionpojan lihasten supistusvoiman  arvio ja tarkastetaan, esiintyykö laskeumaa, joka voisi esimerkiksi haitata virtsarakon tai suolen tyhjenemistä. Gynekologisessa tutkimuksessa kiinnitetään erityinen huomio limakalvojen kuntoon . Tutkimus antaa käsityksen myös mahdollisesta paikallisesta tulehduksesta tai kohdun ja munasarjojen kasvaimista.

Virtsankarkailun selvittämisessä voidaan pyytää potilasta yskäisemään tutkimuspöydällä, jolloin vatsaontelon paineen noustessa (ponnistaessa) voidaan todeta virtsan karkaaminen. Erotusdiagnostisen menetelmän tarjoavat standardoidut kyselylomakkeet  , joiden perusteella voidaan arvioida inkontinenssin haitta-aste ja tyyppi. Lomakkeet ovat helppoja ja nopeita täyttää. Vastausten perusteella saadaan käsitys mm. milloin, kuinka usein ja miten paljon virtsaa karkaa kerrallaan.

 Miehillä eturauhasen koon selvittely on tärkeää.

Jos esiselvityksissä ei löydy hälyttävää niin esim. vaihdevuosi-ikäisillä naisilla paikallisen estrogeenihoidon aloittamisesta voi löytyä yksinkertainen apu. Jos yleiset ohjeet, neuvot ja hoitokokeilu eivät auta, arvioidaan tarve lähettää potilas erikoissairaanhoidon tutkimuksiin. Gynekologien ja lantiopohjan ongelmiin erikoistuneiden fysioterapeuttien (lue lisää: AK/…..) kanssa voidaan esim. ponnistusinkontinenssiin saada apua ennen kuin jatkohoitoa ohjataan keskussairaalaan.

 Rohkaiseva tieto virtsankarkailusta kärsiville potilaille on se, että kaikkiin ongelmiin on löydettävissä apua. Asiallisen tiedon ja elämäntapaohjeiden, säännöllisen lääkehoidon, mahdollisesti tarvittavien apuvälineiden ja ponnistusinkontinenssin kohdalla leikkaushoidon avulla inkontinenssivaiva voidaan saada usein jopa täysin hoidettua tai ainakin yleensä huomattavasti helpottumaan.